25.9.2013

Selitysyrityksiä!

Olemme monitahoisen kysymyksen äärellä, kun pyrimme vastaamaan siihen, mikä KOULU-coachingissa on se juju, joka saa asioita tapahtumaan. Uskomme, että se juju löytyy teistä arvoisat matkakumppanit ja coachattavat. Tulevan lukuvuoden aikana tulemme yhdessä kääntelemme ja vääntelemme tätä ohjelmaa, sen menetelmiä, työkaluja ja toimintaa. Saamme aikaan myös konkreettisia malleja, joita tulemme jakamaan kaikille kiinnostuneille.

Emme ole yksin tämän määrittelyhaasteen kanssa. Tässä eräs selitysyritys


23.9.2013

Go Talma Go!


Tänään matkaseurueemme (Anne, Jussi ja minä) saavuimme Sipoon Talman koululle. Tarkoituksenamme oli heti kahdeksalta aamulla tihkusateen siivittämänä keskustella siitä, mitä coaching voi koulussa olla, mitä se olisi Talmassa?
Opettajakunta oli aamuvarhaisesta huolimatta kohteliaasti juonessa mukana. He nyökkäilivät, hymyilivät ja olivat oikein vastaanottavaisen oloisia. Heillä on voimia lähteä kehittymään, sen näki, kuuli ja maistoi (saimme aivan tolkuttoman hyvää täytekakkua!). He kuuntelivat ihan oikeasti, he harkitsivat.

Sitten tuli kysymys.

Mitä tämä konkreettisesti ottaen on?

Mitä ihan tarkasti ottaen, mitä, mitä?!

Talman koulun väki on nyt "sisäänheitetty" KOULU-coaching matkaseurueeseen ja ajatukset on jätetty itsekseen heräämään. Ensi viikolla jatkamme tämän aiheen parissa. Pyörittelemme, kääntelemme ja haemme coachingin kautta sen nyt vielä hieman abstraktiksi jääneen päämäärän, mihin tämä koulu haluaa itsensä haastaa.

14.9.2013

Mihin koulu tarvitsee coachausta?

Olemme saaneet tälle seikkailuluontoiselle omatoimimatkalle mukaan kolme rohkeaa koulua, joiden kanssa tavaroiden pakkaaminen tai oikeastaan matkalaukun ja eväspakin tarkastus on nyt menossa. Aloitamme kokeilukoulujen kanssa uudet coaching prosessit coachaamalla koko koulua, opettajia ja oppilaita sekä opiskelijoita. Parhaillaan näissä kouluissa käydään ehkä hieman epätietoista ja ihmettelevää keskustelua siitä, että mitä tämä COACHING nyt on ja mihin sitä meillä tarvitaan.

Parin seuraavan viikon aikana C-tiimimme vierailee näissä kouluissa, jolloin kuulemme kunkin koulun teeman, siis sen missä koulu haluaa haastaa itsensä kehittymään. Kuulemme lisää siitä, missä he ovat hyviä ja missä he haluavat erinomaisiksi. Saatamme myös kuulla haasteista, joihin kaivataan erilaisia työkaluja ja toimintamalleja. Yhdessä kirkastamme kunkin koulun päämäärää, käymme keskustelua heille sopivista coachingin toimintamalleista ja sovimme matkustusaikataulusta.



Mihin koulussa sitten voi kaivata coachaamista? Tässä muutamia ajatuksia.


Oppilas

Miten motivoida itsensä, kun tietää jo valmiiksi sen, että kivat ja mielenkiintoiset asiat ovat hauskoja ja usein helpompia oppia? Miten tunnistaa omat vahvuutensa ja myöntää ne itselleen? Miten hyödyntää vahvuuksiaan omassa oppimisessa, opiskelun suunnittelussa tai urasuunnittelussa? Miten tavoitella unelmien tulevaisuutta?


Vanhemmat, huoltajat

Miten tämä nyt vanhempiin liittyy? Kaikki me vanhemmat haluamme lastemme parasta, ehdottomasti. Olemmeko tarkastelleet motivointikeinojamme ja palautteen antamistamme riittävästi? Mikä on se viesti, jonka haluamme lapsillemme antaa ja ymmärretäänkö se tarkoittamallamme tavalla? Entä uskallammeko luottaa uudenlaisiin opetus- ja oppimismenetelmiin? Miten luottaa siihen, että oma lapsi varmasti oppii esim. yhteisöllisen tehtävän kautta tai miten voi oppia pelaamalla, eikö se ole vain hupia? Mitä taitoja lapsemme tarvitsevatkaan työelämässä 10-30 vuoden päästä? Luotammeko lapsiemme potentiaaliin?


Opettaja

Miten löytää uusia keinoja oppilaiden motivoimiseen ja ohjaamiseen? Miten ehtiä havainnoida ja toteuttaa kaikkea sitä, mikä on olennaista? Mikä on olennaista? Miten itse jaksaa vaativassa persoonan kautta tehtävässä asiantuntijatyössä? Miten löytää uusia arvoja moninaisen työyhteisön moniammatillisesta yhteistyöstä? Miten kohdata haastavat vuorovaikutustilanteet? Miten huolehtia omasta hyvinvoinnista, jaksamisesta, viihtymisestä, jopa innostumisesta? Miten tavoitella onnellista opettajuutta ja johtaa itseään onnistuneesti?

Rehtori

Miten luoda positiivinen ja luottavainen ilmapiiri kouluun? Miten rehtorina mahdollistaa niitä toimia, joilla haluaa vaikuttaa oppilaiden hyvinvointiin ja oppimiseen? Miten kannustaa, innostaa, vastuuttaa, sitouttaa, arvioida ja johtaa asiantuntijaorganisaation opettajia? Miten siis toimia koulun HR- ja kehittämisosastoina? Entä miten vastata eri toimijoiden (oppilaiden, opettajien, huoltajien, päättäjien jne) toiveisiin ja tarpeisiin? Miten johtaa koulun unelmabisnestä?

Opetus- ja sivistystoimi, kouluyhteisö

Miten saattaa kaikki koulut ja opettajat kiireesti digiaikaan? Ei kyse ole vaan päätöksestä tehdä näin. Kokonaisuuteen kuuluu niin monia asioita esim. laitteisto, tietohallinto, osaaminen, työnhallinta, jopa asenteet. Miten johtaa mm. tätä muutosta?
Opettajat ovat korkeasti koulutettuja ja sitoutuneita asiantuntijaorganisaation jäseniä. Heidät tulee valjastaa koulujen digimuutoksen vastuullisiksi. He tuntevat koulun prosessit ja tietävät kipupisteet, mutta ovatko huomanneet ne lukuisat vahvuudet, joista voi muodostua mahdollisuuksia ja jopa ratkaisuja? Helppoa? Ehkäpä ei.

Entä oppilaiden (opinto-)ohjaus myös perusopetuksen alaluokilla? Mennäänkö siinä laajalti vain opettajan oman persoonan ja vuorovaikutustaitojen varassa? Miten saada lisää tasalaatuisuutta, toimintaa tukevia malleja ja työkaluja sekä opettajalle että oppilaalle?
Vielä kuntakesu. Henkilöstön osaaminen, henkilöstön johtaminen ja kouluhyvinvointi ihan kaikille? Osaamista, terveyttä ja hyvinvointia tukevat opettajien täydennyskoulutuksesta huolehtiminen, kannustimet oman osaamisen kehittämiseen, työ- ja oppilasterveydenhuolto sekä vuosittaiset kehityskeskustelut ja oppilaiden osallistumismahdollisuuksien lisääminen. Riittääkö se? Olethan huomannut, miten tärkeää on kuulluksi tulemisen tarve? 

Tulevaisuudessa on tarve pitää ihmiset töissä entistä kauemmin. Mikä saa meidät jaksamaan? Mikä saa vahvistumaan? Mikä saa voimaan hyvin? Miten työntekijä ja työnantaja voivat löytää omat joustamisen paikkansa ja uudet yhteiset mahdollisuudet? Mistä yhteisö löytää voimaa?


Nämä esitetyt asiat eivät ratkea vielä seuraavassa matkakohteessamme, mutta karttoja ja kartanlukijoita meillä on. Pitää löytää oikeita tapoja niiden lukemiseen, yhdessä.

3.9.2013

Tänään matkaopas pääsi mukaan antoisaan keskusteluun tulevaisuuden Suomen työelämästä, työhyvinvoinnista, osaamisesta, innostumisesta ja uudenlaisista yhteistyön muodoista mm. taiteen, liikunnan ja kulttuurin avulla. Keskustelu johti ajatuksesta yhteen, pian toiseen ja kolmanteen... 

Kertoisitko sinä oman mielipiteesi siitä: 


Mitkä asiat saavat meidät voimaan hyvin työssä ja kouluissa? 


Mitkä asiat saavat meidät innostumaan, onnistumaan ja miten haluamme oppia? 


Entä tunnistammeko vahvuutemme tai yhteisön vahvuudet ja annammeko niiden loistaa?


Kaksi hyvin tunnettua vaikuttajaa ovat lähimenneisyydessä hieman muiden asioiden yhteydessä tuoneet mielestäni huomionarvoisia kommentteja.

Pääministeri Kataisen mielestä Suomi on alisuorittaja, HS 6.8.2013

"Tuntuu, että me suomalaiset olemme alisuorittajia. Emme saa vahvuuksistamme irti."
Kataisen lääkkeet vaikean ajan haasteisiin ovat tuttuja: luottamus ja yhteishenki, eteenpäin katsova fiilis ja rohkeus.

Vuoden koulutusvaikuttaja ja CIMOn johtaja Pasi Sahlberg, Opettaja-lehti 30.8.2013

Veikkaan, että jos ysiluokkalaisilta kysyttäisiin, onko juuri koulu auttanut sinua löytämään sen missä olet hyvä, vain pieni vähemmistö vastaisi kyllä. Ennustan myös, että kahdenkymmenen vuoden päästä tutkinnoilla ei ole enää samanlaista merkitystä kuin nyt. Esimerkiksi Googlea eivät kiinnosta enää työnhakijan tutkinnot vaan hänen persoonansa ja se, kuinka hyvin hän tuntee omat vahvuutensa.
Enää ei mene läpi puolustus, jonka mukaan koulun ei pidäkään olla hauskaa. Aiemmin koulu rakentui työlään puurtamisen ja muistamisen ympärille, mutta nyt motivaattoreiksi tarvitaan uteliaisuutta ja intohimoa.
Suomella olisi hyvät eväät rohkeampaan uudistamiseen, sillä meillä on toimiva koulutusjärjestelmä ja hyvin koulutettu opettajakunta.

Pystyisimme tekemään uusia asioita ketterämmin kuin monet muut. Nousevissa Aasian maissa kova työ ja kilpailu jylläävät vielä pitkään, mutta meillä olisi mahdollisuus ottaa askel humaanimman ja luovemman koulun suuntaan, Sahlberg viitoittaa.