Työyhteisöjen imussa
Tämän syksyn KouluCoaching työyhteisövalmennukset pulkassa täällä Vihdissä. Vaikka lumesta ei tietoakaan, luisto kelkkamme alla oli loistava. Hypättiin syksyn ajan coachingin kelkkaan työpaikan hässäköistä. Purettiin suurimmat puhinat automatkalla coaching-kohteeseen. Mutta. Mikä suunnaton etuoikeus olikaan saada viedä tätä ilosanomaa kuntamme kouluihin, upeille kollegoille, ammattitaitoisille kasvattajille.
“Olemme vahva,salliva työyhteisö. Kivoja keskusteluja kollegan kanssa. Oli mukava keskustella työkaverin kanssa omista vahvuuksista ja heikkouksista.”
Vahvuusajattelua, positiivista pedagogiikkaa, läsnäolon merkitystä, kuuntelua, ohjaavaa/coachaavaa lähestymistapaa. Herättelyä, oivalluksia, pysähtymistä siihen, mitä minulle kuuluu. Oivalluttaa siihen, että minussa on itsessäni kaikki ne vastaukset, joihin etsin ratkaisua. Joita kuumeisesti arjessani mietin. Se potentiaali, mikä kantaa ja vie eteenpäin. Kaikki ne löytyvät sisältämme. Antaessaan saa-fiilis. Sellainen tämän coaching-kelkkailun jälkeen. Ehdottomasti! Imetty täysin kaikki se ilo, innostus ja oivallusten energia. Nautittu mahtavista keskusteluista. Energisoiduttu itse.
“Voin ja saan antaa aikaa ja läsnäoloa muille. Olen toteuttanut luokassani oikeita asioita ja koulutus vahvisti ajatuksiani vuorovaikutustaitojen tärkeydestä. Oli tärkeä ja hyvä koulutus. Huomio toisen kohtaamiseen; miten pienillä teoilla voi saada toiselle voimaa.”
“Kiitos positiivisuudesta. Iloa, rohkeutta, ymmärrystä. Innostavia harjoituksia. Hyvä pysähtyä pohtimaan näitä asioita. Reippaat, iloiset, eteenpäinvievät coach-kouluttajat.”
Kiitollisena luettu saatuja palautteita, otettu liikuttuneena vastaan aitoa kiitosta. Kiitosta siitä, että olemme tärkeän asian äärellä. Että annamme vahvistusta, valamme luottamusta, näemme potentiaalin ja positiivisuuden. Herättelemme. Oivallutamme. Inspiroimme.
“Vahvuus/kuunteluharjoitus oli vahvistava ja voimistava. Paras tiistaiaamuna YT -palaveri tähän saakka. Voin ja saan pysähtyä kuuntelemaan ilman syyllisyyden tunnetta. Oli mukava kuulla, että harrastamani vuorovaikutus oppilaiden kanssa on sallittua ja jopa toivottavaa. Sain voimaa, koska koin, että ihmisyys on pinnalla ja aitous on pop.”
Takkimme valmennusten
suhteen ei ole tyhjä. Se on sitä kokoa, että mahtuu sisään lisää. Sieltä riittää
edelleen annettavaa. Koska koemme olevamme tiellä, joka vie eteenpäin. Tämän
tien eväät eivät kesken lopu. Matkaeväänä kun on säkkikaupalla iloa ja
innostusta. Kun näet toisessa hyvää, se hyvä lisääntyy myös sinussa itsessäsi.Se olet sinä itse, joka valitset, että matkustatko vuoristoradan etuvaunussa helmat korvissa, pissat housussa nauraen vai siellä kolmannella rivillä, helmojasi alhaalla pidellen, toivoen, että loppuisi tämä typerä turhanpäiväinen ilottelu. Innostus, se hei tarttuu! Mutta niin tarttuu myös se innottomuus. Niin hyvillä mielin ollaan, kun on saatu viedä innostusta ja iloa eteenpäin KouluCoachingin nimissä.
Nyt pikkuhiljaa rauhoitutaan jouluasentoon. Näytetään kiireelle kieli ja otetaan rento joulumieli! Tee sinäkin sama!
Minna Kainulainen & Eeva Saarelainen
