Uusia coacheja matkalla

Tänään matkareittimme kulki taasen Järvenpäätalon kautta ja siellä oli koolla idearikas, innostava ja ammattitaitoinen ryhmä rehtoreita ja päiväkodin johtajia KUUMA-kunnista.

Tänään vuorossa oli hyvin pitkälti omatoimimatkan tyyppinen reissu sillä pääteemoinamme olivat tavoitteen määrittely ja sen konkretisointi, coaching prosessin GROW -malli sekä edistymisen ja vastuullisuuden hallinta. Teeman mukaan matkalle osallistuneet vastuutettiin vahvasti päämäärän saavuttamiseksi.

Aluksi teimme pienen katsauksen erilaisiin coachaavan esimiehen aatoksiin ja siihen, mitä ensimmäisen päivän annista oli kenties jo siirtynyt toimintaan. 
"Huikeita idiksiä" oli jo vaikka kuinka ja odotan todella mielenkiinnolla kuulevani niistä myöhemmin.
Mitä mm. Järvenpään Anttilan koulussa onkaan menossa ja miten siellä tehdään yhteistä tulevaisuutta?

Osallistujat saivat myös leikkiä, leegoilla tietenkin. GROW -mallin harjoittelu legopinoja kooten kuin myös coachaava lähestyminen erilaisissa rooleissa laittoi osallistujat todella työstämään omia tavoitteita ja niiden saavuttamisen keinoja.

Iltapäivän puolella tämä matkaopas oli jo niin otettu ryhmän työskentelystä, että hyvin harkiten tiedusteli vireystilaa ja jaksamista vielä yhden uuden toimintamallin harjoitteluksi. Sisukkuutta, ei vaan, innostuneisuutta ja oman osaamisen kehittämisen halua löytyi niin paljon, että Lootuskukka -harjoitus saatii upeasti alulle ja toivottavasti hyödynnettäväksi myös monissa työyhteisöissä.

Hienoin idiksin, vahventunein verkostoin ja vahvuuksia korostaen - hyvää jatkomatkaa!

Coachaavat esimiehet

Taas oli viestintä onnistunut (Kiitos kuntakoordinaattoreillemme!) ja Järvenpäätalolle kerääntyi tiistaina 25.2. joukko rehtoreita ja päiväkodin johtajia, jotka olivat kiinnostuneita coachaavista työkaluista omassa työssään ja oman yksikkönsä voimavarana.

Taisivat he olla jo ennestään kallellaan kannustavan ja vuorovaikutteisen johtamisen toimintatapoihin sillä tulivat niin avoimin mielin mukaan eri puolilta KUUMA-kuntia. Keskusteluihin ja käytännön harjoituksiin tuli osallistujilta monenlaisia teemoja, näkökulmia, pohdintoja, onnistumisia ja paljon myös naurua.

Mahtava porukka kantoi upeasti omavastuuta päivän hyödyllisyydestä!

Päivän teemoista tuntui vahvasti jääneen heille mieleen mm.

• asenteen valinta 
• vahvuuksien tunnistaminen ja hyödyntäminen
• erilaiset luontaiset tai opitut toimintatavat
• palautteen antaminen ja suora sanoittaminen.

Tämän porukan kanssa jatkamme taas parin viikon päästä, jolloin konkretisoimme kehittymistavoitteita ja ehkäpä luomme kouluille omaa coachaavaa koodia.

Kiitos seurasta!

Valmennuksia tulossa

Viime syksynä 2013 teimme ihan uudenlaisen matkan KUUMA TVT hankkeen osaamisen kehittämisen saralla, kun käynnistimme KOULU-coaching ohjelman valmennukset. 

Tavoitteenamme oli jakaa coachaavaa asennetta, osaamista ja työkaluja niin rehtoreille, opettajille kuin sivistystoimenjohtajille ja opetuspäälliköillekin. Matka alkoi onnistuneesti innostuneessa hengessä. Rehtorien ja päiväkodinjohtajien valmennus toimi myös vertaiscoaching prosessina useille. Tämä porukka ei jättänyt tapaamisia valmennuspäiviin vaan verkostoitui arjen tasolle ja tapaa benchmarkkauksen ja coachingin tiimoinlta taas ensi viikolla. Jatkamme siis matkaa edelleen.

Ilmoittautuminen rehtorien  ja opettajien seuraaviin valmennuksiin on nyt auki.  
Valmennusesitteestä näet yleisellä tasolla, mistä on kysymys ja voit myös vilkaista tämän blogin INFOvideo -sivun. 

Viime syksyn valmennuksista saimme seuraavanlaista palautetta:

Coachaavien rehtorien ja päiväkodinjohtajien palautetta ja pohdintaa valmennuspäivistä.

Sain ekan Couching-pvän jälk. flown, jossa tein nopeasti matskut vaativan erit.opetus eli EMOluokan...

Vaikeinta coachauksen kulta: aktiivinen kuuntelu

Hyvät kokemukset kannustivat pienessä ajassa myös henkilöstön valmentamisen alkaviin keh.keskusteluihin 

(vuoden alusta). - käytössä kolmen viikon aikana (näkyvillä) Työhyvinvoinnin salit- isolla fläpillä opehuoneella - työhyvinvoinnin pyörä pohjaksi tuleviin keh.keskusteluihin - se toimii keskustelun pohjana 

Vaikka materiaali oli suunnattu koulun maailmaan, asiat sai käännettyä päiväkodin puolelle. Tämä menetelmä sopii erittäin hyvin työyhteisön toimintatavaksi. Itselleni jää sitoutuminen ko. menetelmän systemaattiseen käyttöön ja sen vieminen yksikköön. Jo nyt olen prosessoinut tätä ja havainnut keinoja lisätä työntekijöiden osallisuutta tietoisesti.

Aloitan yksikkökokousten pohtimisesta ja kehityskeskustelujen muokkaamisesta siihen suuntaan, etten kerää apinoita vaan sopivasti vastuutan, ilolla!

Coachaavien opettajien palautetta ja pohdintaa valmennuspäivistä.

Hyvä, kiva kurssi arjen keskelle. Opettajia tulisi haastaa enemmän tällaiseen mukaan. 

Kiitokset, erittäin monipuolisesta ja uusia ideoita jakavasta kurssista. Meidän koulussa ainakin kaksi opettajaa ovat jo ilmaisseet kiinnostuksensa coaching-kurssia kohtaan. Toivon, että tapaamme vielä keväällä.

Tämä oli vuosikausiin antoisinta, mitä olen koulutuksissa saanut! Ja kiitokset vielä runsaasta materiaalista.

Hienoa, sillä se auttaa monin tavoin käytännössä. 

Olen erittäin kiinnostunut kuntakohtaisen coaching-ohjelman suunnittelusta ja mallintamisesta.

Ryhmäcoaching on sekä oppilaita että työyhteisöjä kohtaava valmennustapa, joka ei herätä "pelkoa" vaan antaa kaikille vapaan mahdollisuuden tutustua valmennuksellisiin työtapoihin.

Jokaisella coachingiin osallistuvalla tulee olla vapaus ja vastuu valmennuksen onnistumisesta henkilökohtaisella tasolla. Työyhteisön tasolla yksilön on otettava vastuuta myös yhteisestä valmennusprosessista.

Hyvää matkaa on mukava tehdä hienoja valmennuspäiviä ja innostunutta porukkaa odotellessa!

RyhmäFLOW

Ryhmäcoaching voi olla työkalu sitouttamiseen ja FLOWn saavuttamiseen. 

Millaista ryhmäcoaching on?

KOULU-coaching ohjelmassa toteutamme parhaillaan muutamia ryhmäcoaching prosesseja eli tuemme ryhmäksi muodostuneiden henkilöiden tai jo valmiiden tiimien kehittymistä ja haastamme heitä asioiden tarkastelussa sekä tavoitteiden saavuttamisessa. Ryhmäcoaching prosesseissamme on parhaillaan eri tavoin koottuja opettajaryhmiä, koulun johtoryhmiä sekä opiskelijoiden joukosta oppilaskunnan hallituksen jäsenet.

Mikä on oppimisen ja kehittymisen näkökulma ryhmäcoachingissa?

Ryhmäcoaching haastaa yksilön näkemään oman valokeilansa ulkopuolelle, ryhmä haastaa kuuntelemaan ja sanoittamaan esimerkiksi oletuksia ja unelmia. Ryhmässä jokainen on vastuussa omasta kehittymisestään ja jokaisella on aktiivinen rooli, vaikkakin erilainen kuin toisella. Ryhmän jäsenet ja myös ryhmä yksikkönä voimautuu ja sitoutuu yhteen coaching prosessin aikana. Merkittävää tässä prosessissa on ryhmän yhteisen osaamisen johtaminen entistä innovoivampaan ja sitoutuneempaan toimintaan ja helpommin juurrutettaviin käytäntöihin sekä yksilön, ryhmän että organisaation tasolla.

Yrityksissä investointien hyötyä mitataan mm. ROI indikaattorilla (return on investment). Myös coachingin vaikuttavuutta on mitattu tällä indikaattorilla jo vuodesta 2001. The Manchester Review totesi tuolloin, että coachingin hyöty suhteessa sijoitukseen oli 5.7 kertainen. 

Ryhmäcoaching on maailmalla nopeasti levinnyt muoto ja sen hyödyn mittaamista suhteessa yksilöcoachingiin ei ole vielä yhtä paljon paljon tehty. Tämä kiinnostaa meitä KUUMA TVT hankkeen coaching tiimissä ja pyrimme selvittämään toteutuksiemme vaikuttavuutta yhdessä Aalto yliopiston MIND-tutkimusryhmän kanssa.

Nykypäivänä kaikissa yrityksissä ja organisaatiossa kehittämistyötä ja myös päätöksiä tehdään moniammatillisissa ryhmissä ja tiimeissä. Työskentely sellaisessa ryhmässä vaatii yksilöiltä yhteistyötaitoja, taitavaa ja tehokasta vuorovaikutusta (aktiivista kuuntelua ja suoraa sanoittamista) sekä erilaisia neuvottelu- ja vaikuttamistapoja. Ryhmäcoaching prosessi tuo nämä taidot osallistujien tietoisuuteen ja niiden kautta työskennellään prosessin aikana. Näin myös vahvistetaan ja jalostetaan näitä taitoja.

Yhteenvetona ryhmäcoachingin hyödyistä voisi nostaa ainakin seuraavat viisi toteumaa:

1.    Tekee kulttuurimuutoksen helpommaksi.

2.    Vahvistaa juurruttamista.

3.    Tehostaa oppimisprosessia

4.    Luo ja rakentaa sisäistä tietoisuutta ja yksilön kapasiteettia

5.    Enemmän tehoa pienemmillä kustannuksilla

Esittelemme Educassa 2014

Matka jatkuu... 

Seuraava pysäkki on Messukeskuksessa Educa päivillä! 

Valtakunnaliset Educa päivät ovat ovella ja myös me coaching tiimin kanssa olemme menossa mukana.

Puolentoista vuoden aikana on suunniteltu, pilotoitu ja käynnistetty tämä erityisesti sivistystoimiin täsmäsovellettu sisäinen coaching-ohjelma.
Ohjelma on opettajille, esiopettajille, rehtoreille sekä päiväkodinjohtajille ja tietysti oppilaille ja vanhemmille. Toivomme sen ajan myötä leviävän täydennyskoulutuksen lisäksi kenties myös opettajankoulutukseen. Kerromme tuolla Educassa, mitä tämä KOULU-coaching ohjelma tällä hetkellä tarkoittaa, miten sitä kehitetään, miten siihen voi lähteä mukaan ja otamme mieluusti vastaan toiveita ja ehdotuksia.

Educan lisäksi olemme tarjoutuneet tänä keväänä kaikkien KUUMA-kuntien rehtorikokouksiin kertomaan näistä KOULU-coaching ohjelman eri toimintamuodoista. Saimme iloksemme heti kutsun Keravalle, joten keravalaiset rehtorit tavataan 30.1.2014.

Kuvasimme viime viikolla myös pientä info-videota ja julkaisemme sen pian tässä blogissa.

KUUMA TVT hankkeen oma messuosasto 7f38, aivan Tieto-lavan tuntumassa.

Koulu oppimassa

Keskiviikkona 8.1.2014 Ylen A-studio kertoi Kulosaaren yhteiskoulusta, jossa uskonnon opetusta järjestetään lukuvuonna 2013–2014 poikkeuksellisesti. Kulosaaressa eri uskontojen opetus on yhdistetty ja opetus sekä oppiminen kuulostivat tapahtuvan vuorovaikutteisesti. Koulun rehtori Lauri Halla totesi haastattelussa, että koulussa halutaan hyödyntää myös oppilaiden potentiaali ja oppia myös oppilailta. Koko koulu on oppimassa.

Mitä koulu tarkoittaa vuonna 2014?

Koulu on paitsi instituutio ja rakennus, myös monitahoinen sosiaalinen ympäristö oppimiselle. Turvallinen, kannustava ja rohkaiseva ympäristö tuo hehkua ja kiinnostusta molempiin, työhön ja oppimiseen.

Koulu ei enää tarkoita opetushenkilöstölle sitä, että he jakavat tietoa, jotta oppilaat oppivat. Sellainen olisi opetushenkilöstön työn aliarvioimista. Opettaja koulussa on oppimisen ammattilainen mutta osaamista, tietoa ja taitoa löytyy huimasti myös oppilaista.

Rehtorin ja Opettajien asenne omaan työhönsä ja oppimiseen näkyy ympäristölle yhtä selvästi kuin vanhemmankin kiinnostuminen lapsen tai nuoren asioista. Ihailtavaa on, miten opettajat kohtaavat oppilaan, antavat aikaansa, kiinnostuvat oppimisen pohtimisesta ja esim. ryhmien toiminnan tai tukitoimien kehittämisestä. Kunnioitettavia ovat myös isät ja äidit, jotka ovat työpäiviensäkin jälkeen kiinnostuneita lapsensa oppimisesta ei vain oppimistuloksista. On tärkeämpää kysyä, mitä opit tänään kuin se, miten pärjäsit kokeessa.

KOULU-coaching ohjelmassa on menossa useita koulujen coachauksia. Viime viikolla keravalaiset opettajat pohtivat sitä, miten he haluavat tiedollisten tavoitteiden lisäksi saavuttaa oppimaan oppimisen taitoja yhdessä oppilaidensa kanssa ja miten he arvioivat sosiaalisten taitojen kehittymistä. Kuulkaa, siitä tulee vielä hienoa pohdintaa!

Aikuisten innostus, asenne ja luottamus oppimiseen, lapseen ja nuoreen sekä haasteisiin levittää sitä todellista oppimiselle tärkeää energiaa. Siitä energiasta on kaikkien mahdollista ponnistaa ja löytää omia parhaita tapoja toimia. Se energia näkyy silmistä, puheesta ja teoista.

Osaamisen arviointi kouluissa on mielenkiintoista ja tarpeellista mutta joskus vielä turhan yksisuuntaista tai muodoiltaan kankeaa. 
Mitä useammat koulut keskittyvät mittaamisen ja testaamisen sijasta oppimiseen, sitä enemmän tulemme löytämään oppimisen iloa ja onnistumisen riemua.

Millainen energia sinusta näkyy?

Millainen energia työyhteisössänne tai luokassasi/ ryhmissäsi on päällimmäisenä?

Millaista energiaa sinne tarvitaan lisää ja mitä kenties olisi syytä vähentää?

Miten sinä voit tehdä sen eteen?

Coachingin matkaseurue toivottaa kaikille hyvää alkanutta vuotta ja toivoo lukuisia oppimisen paikkoja!

Innostaminen ja palaute

Matkan varrella on viime päivien aikana esiintynyt paljon puhetta koulusta ja osaamisesta. 

Joiltain tahoilta on onneksi kuulunut puhetta myös kannustamisesta tai innostamisesta ja siihen haluan tarttua.  Professori Kirsti Lonka sanoi että ”nykynuoret ovat erittäin aktiivisia, mutta heidän aktiivisuuttaan ei ole onnistuttu kanavoimaan kouluasioihin.” 

Jotkut kasvattajat ajattelevat, että madaltamalla vaatimustasoa tai eriyttämällä tavoitteita alaspäin saadaan lapselle tai nuorelle aikaan onnistumisen elämyksiä. Onko siinä kuitenkin riski, että kasvatamme turhaan alisuoriutuvia nuoria, jotka tuntevat olevansa oikeutettuja helppoihin ratkaisuihin?

Jos mietit hetken asioita, joita itse opit nopeasti, niin huomaat että sellaiset asiat ovat lähes aina sinusta kiinnostavia tai innostavia, eikö? Tämä on niin tuttua peruskauraa opettajille ja kaikille muillekin, että suuresti ihmettelen, miksi sitä hyödynnetään niin vähän?

Helsingin sanomissa 8.12. yhdeksäsluokkalaiset tytöt totetavat, että ”Kyllä pojatkin osaisi, jos niitä kiinnostaisi.” Kyllä nuoret ymmärtävät innostumisen ja kiinnostumisen merkityksen. 

Miksi ei siis tuoda innostumista, kekseliäisyyttä, yritteliäisyyttä ja ryhtymistä kaikkiin kouluihin? Tällaisia kouluja ja koulukulttuureja on Suomessa paljon, mutta kaipaamme laadunvarmistusta tälle osa-alueelle. Ei käy, että innostaminen on kiinni pelkästään ammatikseen opettavan yksilön ominaisuuksista, asenteesta ja henkilökohtaisesta missiosta.

Kyllä meidän täytyy ponnistella kovemmin sen eteen, että onnistumme herättämään oppilaissa oppimista kohtaan edes lievän tunteen, sitä kautta kenties orastavan kiinnostuksen, osallistumisen ja ehkä lopulta myös innostuksen.

Miten?

Tämän omatoimimatkan reitit kulkevat hyvin usein myös urheilutantereiden kautta ja siellä näkyy usein tuo lasten ja nuorten innostuminen ja sitoutuminen. Siellä on olemassa useita esimerkkejä kehittymisestä, onnistumisesta, mestaruudesta ja epäonnistumisesta. Ne esimerkit kumoavat vahvasti sitä oletusta, että esimerkiksi menestyneet huippu-urheilijat olisivat aina erityisen lahjakkaita, sen sijaan he rakastavat lajiaan ja rakastavat harjoittelua. Monet huippu-urheilijat eivät nauti vain menestyksestä vaan myös siitä panoksesta, jonka he ovat kehittymiselleen antaneet. He nauttivat oppimisesta ja sen mukanaan tuomasta onnistumisesta.

Mikä on siis se juju, mikä näkyy selkeästi urheilussa kuten myös mm. musiikin ja muiden taiteiden harrastamisessa? Miten valmentaja tai opettaja siellä valaa innostusta ja motivoi?

Valmentaja antaa vastuuta ja luottaa suojattiinsa. 

LUOTTAMUS ja PALAUTE

Luottamusta osoitetaan monin eri keinoin; ilmein, elein, valinnoin, sanoin ja teoin.

Palaute kertoo siitä, mitä arvostamme, mitä ajattelemme ja mikä on tavoiteltavaa. 

Millaista palautetta haluamme antaa? 

Mihin pyrimme antamallamme palautteella?

Huomionarvoista kaikilla meille kasvattajille, valmentajille ja opettajille on oikean ja vääränlaisen palautteen merkitys. Mikäli lapsia ja nuoria kehutaan ja kannustetaan vain heidän luontaisen älykkyytensä tai kyvykkyytensä kautta, suoritukset tulevat ennen pitkää laskemaan. Jos heitä taas kehutaan osoitetusta panostuksesta ja kannustetaan edelleen harjoitteluun ja kehittymiseen, niin suoritukset tulevat koko ajan nousemaan.

Lasten ja nuorten hyväksi tarkoitettu arvostelu, opetukset ja motivointikeinot lähettävät liian usein ihan vääränlaisia viestejä. Kun on pettynyt lapsen tai nuoren toimintaan, tulee tarkasti miettiä, minkä viestin haluaa antaa. Haluatko osoittaa epäonnistumisen vai kannustaa yrittämään ja harjoittelemaan edelleen? Kaikki haluavat lapsilleen ja oppilailleen parasta, pitää vaan osata haluta sitä oikein keinoin.

Tässä toki on kehitettävää kaikilla saroilla, myös urheilussa, taiteissa, kuten työyhteisöissäkin.

Tämä ajatus johtaa myös koulujen kehittämiseen. Emme me voi kehittää kouluja pelkästään aikuisten mallista käsin, emme edes pysty siihen. Tärkeä ja muutoksen kannalta tehokas keino on ottaa oppilaat mukaan kehittämään innostavaa koulua ja osoittaa heille siinä arvostusta ja luottamusta. On rehtorin ja opettajan osaamisesta ja ammatillisesta itseluottamuksesta paljon kiinni se, kuinka paljon he uskaltavat antaa toiminnan omista ohjistaan oppilaille. Kuinka uskaltaa väistyä ja antaa oppilaiden osallistumiselle, omille ja uusillekin oppimisen keinoille tilaa? 

On kyse  luottamuksesta oppilaiden potentiaaliin.

Eikö tästä samasta asiasta; kasvamisesta, kehittymisestä ja luottamuksesta ole kysymys perheissäkin?

Paras lahja lapsille ja nuorille näin joulun alla on palautteen avulla kasvattaa ja ohjata heidät asenteeseen, joka rakastuttaa haasteisiin, ohjaa kiinnostumaan ja tutkimaan omia epäonnistumisiakin ja löytää nautinto omasta panostuksesta ja oppimisen uteliaisuudesta.