Iloa ja innostusta Vihdistä!

Työyhteisöjen imussa

Tämän syksyn KouluCoaching työyhteisövalmennukset pulkassa täällä Vihdissä. Vaikka lumesta ei tietoakaan, luisto kelkkamme alla oli loistava. Hypättiin syksyn ajan coachingin kelkkaan työpaikan hässäköistä. Purettiin suurimmat puhinat automatkalla coaching-kohteeseen. Mutta. Mikä suunnaton etuoikeus olikaan saada viedä tätä ilosanomaa kuntamme kouluihin, upeille kollegoille, ammattitaitoisille kasvattajille.

“Olemme vahva,salliva työyhteisö. Kivoja keskusteluja kollegan kanssa. Oli mukava keskustella työkaverin kanssa omista vahvuuksista ja heikkouksista.”

Vahvuusajattelua, positiivista pedagogiikkaa, läsnäolon merkitystä, kuuntelua, ohjaavaa/coachaavaa lähestymistapaa. Herättelyä, oivalluksia, pysähtymistä siihen, mitä minulle kuuluu. Oivalluttaa siihen, että minussa on itsessäni kaikki ne vastaukset, joihin etsin ratkaisua. Joita kuumeisesti arjessani mietin. Se potentiaali, mikä kantaa ja vie eteenpäin. Kaikki ne löytyvät sisältämme. Antaessaan saa-fiilis. Sellainen tämän coaching-kelkkailun jälkeen. Ehdottomasti! Imetty täysin kaikki se ilo, innostus ja oivallusten energia. Nautittu mahtavista keskusteluista. Energisoiduttu itse.

“Voin ja saan antaa aikaa ja läsnäoloa muille. Olen toteuttanut luokassani oikeita asioita ja koulutus vahvisti ajatuksiani vuorovaikutustaitojen tärkeydestä. Oli tärkeä ja hyvä koulutus. Huomio toisen kohtaamiseen; miten pienillä teoilla voi saada toiselle voimaa.”

“Kiitos positiivisuudesta. Iloa, rohkeutta, ymmärrystä. Innostavia harjoituksia. Hyvä pysähtyä pohtimaan näitä asioita. Reippaat, iloiset, eteenpäinvievät coach-kouluttajat.”

Kiitollisena luettu saatuja palautteita, otettu liikuttuneena vastaan aitoa kiitosta. Kiitosta siitä, että olemme tärkeän asian äärellä. Että annamme vahvistusta, valamme luottamusta, näemme potentiaalin ja positiivisuuden. Herättelemme. Oivallutamme. Inspiroimme.

“Vahvuus/kuunteluharjoitus oli vahvistava ja voimistava. Paras tiistaiaamuna YT -palaveri tähän saakka. Voin ja saan pysähtyä kuuntelemaan ilman syyllisyyden tunnetta. Oli mukava kuulla, että harrastamani vuorovaikutus oppilaiden kanssa on sallittua ja jopa toivottavaa. Sain voimaa,  koska koin, että ihmisyys on pinnalla ja aitous on pop.”

Takkimme valmennusten suhteen ei ole tyhjä. Se on sitä kokoa, että mahtuu sisään lisää. Sieltä riittää edelleen annettavaa. Koska koemme olevamme tiellä, joka vie eteenpäin. Tämän tien eväät eivät kesken lopu. Matkaeväänä kun on säkkikaupalla iloa ja innostusta. Kun näet toisessa hyvää, se hyvä lisääntyy myös sinussa itsessäsi.

Se olet sinä itse, joka valitset, että matkustatko vuoristoradan etuvaunussa helmat korvissa, pissat housussa nauraen vai siellä kolmannella rivillä, helmojasi alhaalla pidellen, toivoen, että loppuisi tämä typerä turhanpäiväinen ilottelu. Innostus, se hei tarttuu! Mutta niin tarttuu myös se innottomuus. Niin hyvillä mielin ollaan, kun on saatu viedä innostusta ja iloa eteenpäin KouluCoachingin nimissä.

Nyt pikkuhiljaa rauhoitutaan jouluasentoon. Näytetään kiireelle kieli ja otetaan rento joulumieli! Tee sinäkin sama!

Minna Kainulainen & Eeva Saarelainen

"Ihanaa, kun joku oikeasti kuunteli minua", "Oli vaikeaa kuunnella"

Tiina Suojanen-Saari:

Sipoon opettajien VESO-päivä lauantaina 24.9.2016

Saimme Ann-Britt Niemisen kanssa hienon mahdollisuuden harjoitella coaching-workshopin vetämistä Sipoossa koko kunnan opettajien veso-päivänä.

Kaikki suomen- ja ruotsinkieliset opettajat olivat kokoontuneet Nikkilän sydämeen, Sipoon uuteen koulukeskukseen, joka on Suomen ensimmäinen koulukeskus, jossa ovat saman katon alla sekä ruotsin- että suomenkielinen yläkoulu.

Ensimmäinen workshopimme oli aamusta klo 9.30 sekä heti perään toinen klo 10.30. Odotimme innokkaina ja hieman jännittyneinä, sillä pajamme järjestettiin yhdessä koulun isoimmista luokista suuren osanottajamäärän vuoksi. Coaching siis kiinnostaa!

Vedimme pajat kaksikielisesti pitkälti Anuliisan esityksen mukaan. Ensimmäiseksi harjoitukseksi otimme voimavarojen tunnistamisen. Harjoituksen jälkeen saimme jo hyvää palautetta. Ennen speed coachingia teimme Ann-Brittin hyvän idean pohjalta demon siten, että Ann-Britt coachasi minua ruotsiksi ja minä vastasin coachattavana suomeksi. Se toimi tosi hyvin ja näin toimimme varmaankin jatkossakin.

Kaikissa harjoituksissa opettajat olivat aktiivisesti ja intensiivisesti mukana. Harjoitukset tehtiin keskittyneesti ja kuten usein kouluttaessa, niin nytkin jouduimme ikävästi välillä keskeyttämään harjoituksen lopussa, sillä keskustelua olisi kyllä riittänyt.

Loppupalaute, "talking stick" toteutettiin ensimmäisen ryhmän kanssa kahdessa ryhmässä ja palaute annettiin twiitaten. Toisen isomman ryhmän kanssa teimme ensin pienissä ryhmissä harjoituksen, jossa piti kertoa lyhyesti ajatuksiaan coachingista. Lopuksi jaoimme ison porukan kahtia ja annoimme talking stickit eli pupujussin ja pöllön ryhmille palautteen antoa varten.

Talking stick on varsin tunnettu toimintatapa mutta yllättävän vähän käytetty. Useammankin opettajan suusta tuli lopussa "tän mä otan käyttöön heti maanantaina".

Lähetämme opettajille harjoitukset ja tulevat koulutukset vielä sähköpostitse.

Tässä lopuksi opettajien ajatuksia pajastamme.

- Pallon heittoa mukavampaa on kaniini, lämmin ja pehmeä.

- Onko ohjaaminen eri asia kuin coaching?

- Maailma muuttuu ja toivottavasti minä sen mukana.

- Talking stick todellakin piti hiljaisena ja puhututti vain omalla vuorolla.

- Opin paljon uutta.

- Voiko kaikkia coachata?

- Pitää kyllä itse kokeilla!

- Kyllä on vaikeaa olla hiljaa ja kuunnella.

- Ihanaa, kun joku oikeasti kuunteli minua.

- Hyviä harjoituksia.

LÄMMIN KIITOS TIINA! Jaoit meille hienon kokemuksesi.

Uusi lukuvuosi ja uusi OPS - millä keinoin kohti syksyä?

Oikein hyvää ja antoisaa lukuvuotta 2016-2017!

Uuden edessä ollaan: uusi lukuvuosi, uusi ops, uusi mahdollisuus, uusi innostus, uusi kalenteri, kenties myös uusi luokka, uusi työpaikka, uusi työkaveri jne.

Aikamme on nyt muutosta täynnä ja uutta on ympärillämme joka hetkessä. Pysähdy, kuuntele ja arvosta kaikkea sitä, mitä tämä uusi sinulle antaa ja mahdollistaa. Luota, että tunnet vahvuutesi ja tiedät, miten kohdata tämä kaikki muutos ja uudet asiat,

Näihin ajatuksiin tiivistyy myös KouluCoachingin ydin. Olla läsnä ja kuunnella, mitä ympärillämme tapahtuu. Coaching antaa muutosta kannattelevia toimintatapoja ja selkeyttää omaa ajattelua siitä, miten eri muutostilanteista löytyy se itselle sopivin tapa toimia ja mennä eteenpäin.

Valmennuksemme alkavat opettajille syyskuussa. Koulutus on avoin ja maksuton kaikille Kuuma-kuntien perusopetuksessa työskenteville. On siis loistohetki aloittaa syyslukukausi lisäämällä omia voimavaroja ja oppimalla uuden opetussuunnitelman mukaisia työtapoja. Kahden tehopäivän mittaisessa valmennuksessa tarkastelemme niin omia kuin yhteisöllisiäkin keinoja kiireettömyyden tueksi etenkin läsnäolevan vuorovaikutuksen keinoin. Keskiössä ovat vahvuudet, kuuntelemisen taidot sekä valmentavan opettajan toimintatavat.

Vastaavia koulutuspäiviä on tulossa myös kaikille esimiehille, kohdennetusti erityisopettajille, opinto-ohjaajille, koulunkäynnin ohjaajille ym. kouluyhteisöissä työskenteleville. Eikö tämä ole parhaimmillaan sitä Oaj:kin kuuluttamaa täydennyskoulutusta? Ja vielä maksutonta - kiitos KuumaTVT -hankkeen, joka on mahdollistanut monipuolisen osaamisen kehittämisen ja tuonut koulujen digitalisaation rinnalle laajemman näkemyksen toimintakulttuurin muutoksesta.

Tartu tilaisuuteen kaiken uuden keskellä ja saat omanlaistasi innostusta esiin!

Tapaamisiin, Anuliisa
KouluCoaching-koordinaattori

Lisätietoja alkavasta valmennuksesta:
https://docs.google.com/document/d/19BFH3-qK1EsL-vislpqG-jevJ_3LwIoatCTHST2k3yA/edit?usp=sharing

Kevät meni, kesä tuli ja on kiitosten aika!

Hei pitkästä aikaa KouluCoachingista!

On ollut ihan huikea kevät. Niin useita hienoja kohtaamisia, koulutuksia, valmennuksia, kehittämissuunnitelmia jne.
Kokemusten jakaminen ja niistä innostuminen on ollut ehkä kuitenkin sitä kaikkein parasta - kiitos uusien upeiden 14 KouluCoachiemme, jotka olemme saaneet Kuuma-kuntien verkostoon tänä keväänä. Tässä pari heidän palauttettaan:

"Koulutuksen avulla coachaamiseen on voinut syventyä paremmin ja kuulla toisten ajatuksia. Olen oppinut itsestäni lisää ja ottanut urallani uusia askeleita."

"Sain oivalluksen siitä, miten neuvojan tielle luiskahtaa helposti. Jokaisen omaa kehittymistä tukee parhaiten itse oivalletut ja omaan tilanteeseen sopivat ratkaisut, joihin voi sitoutua. Ratkaisukeskeinen asenne pitää toiminnan tiellä."

"Coachingista on moneen, oppilaiden kohtaamiseen, hallinnon välineeksi, välineeksi oman elämän hallintaan. Niinpä coaching tulisi kulkea mukana sellaisena "vakiintuneena ajattelutapana" koko ajan."

Lämmin kiitos kaikille kevään aikana KouluCoaching-toiminnassa mukana olleille ja oikein leppoisaa kesää!

Koulutustiimin puolesta, Anuliisa

Lopuksi vielä videoterveiset yhteistyökumppanimme BCI:n seminaarista!

Ajatuksia hanketoiminnasta ja Koulu-Coachingista

Kuuma TVT on toiminut vuodesta 2012 asti ja taas vuoden vaiheen ollessa käsillä on aika tarkastella, mitä kaikkea on tehty ja mitä tuleva vuosi tuo mukanaan.

Vuosi 2015 tulee jäämään hankkeen historiaan vuotena, jolloin Koulu-Coaching toiminnassa monta palasta löysi oikean paikkansa ja toimintaan muodostui hyvä runko, jonka päälle rakentaa jatkossa. Opettajien ja rehtoreiden coaching-valmennuksiin on osallistuttu ympäri Kuuma-aluetta innokkaasti ja koulutusten palaute on ollut positiivista. Coaching-tiimi on kiertänyt myös ahkerasti aluetta työyhteisövalmennusten parissa. Keväällä hanke järjesti Järvenpäässä suuren seminaarin ja oli ilo huomata kuinka myös esiopetuksen väki innostui coaching-toiminnasta ja sen hyödyistä. Vuoden aikana valmistui myös Aallon Mindustry-tutkimusryhmän vaikuttavuusraportti, joka kannustaa meitä jatkamaan ja kehittämään toimintaa eteenpäin. Olemmekin asettaneet tavoitteeksi laajentaa toimintaa myös Kuuma-alueen ulkopuolelle ja toivomme saavamme uusia kuntia ja kouluja mukaan.

Kuuma TVT on perustaltaan tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön kehittämiseen liittyvä hanke ja olemme saaneet useita kertoja vastata kysymyksiin miten coaching liittyy teknologiaan ja digitalisaatioon. Meidän ydinajatuksemme on kuitenkin koulun toimintakulttuurin kokonaisvaltainen kehittäminen ja TVT on yksi siihen kiinteästi liittyvä työväline. Coaching on taas menetelmä, joka sopii erinomaisesti nykyaikaisen työyhteisön kehittämisen työvälineeksi – sekä esimiehille että henkilöstölle. Koemme, että olemme hankkeena koko koulun kehittämiseen pyrkivä hanke ja toivomme pystyvämme tarjoamaan kunnille ja kouluille mahdollisimman monipuolisia toimintamalleja ja menetelmiä.

Toimintamme jatkuu 2016 ja toki yritämme taas tehdä asiat hieman paremmin. Suosittelen ehdottomasti kaikkia tutustumaan coachingiin ja jos kiinnostut toiminnastamme niin ota yhteyttä meidän osaavaan coaching-tiimiin. Heidän kanssaan olet hyvissä käsissä.

Rauhallista joulun aikaa ja hyvää vuotta 2016 kaikille.

Harri Luttinen

Kuuma TVT, projektipäällikkö

KUUMA TVT-hanke COACHINGIN VAIKUTTAVUUS Mindustry Oy

Aalto yliopiston Mindustry-tutkimusryhmä on ollut mukana kehittämässä Koulu-Coachingia ja tutkinut matkan varrella coaching-toiminnan vaikuttavuutta ja sopivuutta koulumaailmaan. Ohessa Mindustryn julkaisema tutkimusraportti aiheesta.

Upea syksy 2015

Tätä koulun ja varhaiskasvatuksen coachingin imua ei voi olla välittämättä eteenpäin... syksymme on ollut omien kokemusteni perusteella huikein.

Neljä eri koulutuskokonaisuutta, Ops2016 -valmennusten pilotoinnit, työyhteisövalmennusta, Osaava -kehittämistyötä ja kaiken huippuna vielä uusi Kuuma-kuntien oma Coach-verkosto!

Koulu-Coaching elää nyt "kulta-aikaansa".
Siitä kertonee myös kiinnostus opetusministeriön ja opetushallituksen suuntaan. Olemme sopineet tapaamiset ja esittelemme lähiviikkoina Koulu-Coachingin toimintamalleja valtakunnan tasolle.

Suuret kiitokset kaikille syksyyn osallistuneille - olette antaneet meille innostusta, voimavaroja ja suorastaan kaasua jatkaa matkaamme tällä polulla.

Kirkkonummen varhaiskasvatukset esimiehet 30.11.: KIITOS coachauksesta, tämä kirjoitus syntyi teistä <3

Annetaan joulun hiljalleen tulla...
Anuliisa

Lukuvuosi 2015-2016

UUSIA KOSKETUKSIA COACHINGIN KYSYNTÄÄN JA TARPEESEEN

Opettajien coaching -valmennukset, syyslukukaudella kaksi ryhmää

Rehtorien ja esimiesten coaching-valmennus
ilmoittautumiset

Kirkkonummen päivähoidon esimiesvalmennukset

OPS2016 -pilottivalmennukset alakoulu ja yläkoulu

Työyhteisövalmennukset keskiössä yhteisön vuorovaikutus ja hyvinvointi

"Kunta-Coach" -koulutus käynnistyy 10.11.2015 yhteistyössä Business Coaching Institute kanssa

Matkamme on edennyt kiitorataa!

Palataan hiukan taaksepäin... vaikka coaching katsookin aina mielummin tulevaan.

Matkaopas haluaa tässä kohtaa pahoitellen ilmoittaa, että matkakertomus on jäänyt syksyn ajaksi lentelemään jonnekin polkujen yläpuolelle eikä päätynyt ollenkaan tänne määränpäähänsä.

Matkamme KOULU-Coachingin jalkautumiseen KUUMA-kuntien kouluihin on edennyt lähes nelikaistaista kiitorataa. Syksyn aikana vierailimme kaikkien kuntien rehtorikokouksissa. Useat kouluyhteisöt tulivat tutuiksi coachingin merkeissä Mäntsälästä Kirkkonummelle ja Tuusulasta Nurmijärvelle. Opettajien valmennuspäiviin Keravalla osallistui lähes parikymmentä uteliasta opettajaa. Rehtorien valmennuspäivissä kymmenkunta koulujensa "moottoria" jakoi osaamistaan ja nostatti "coaching-henkeä" yhdessä. Upeaa osallistumista! Coachaavia työmenetelmiä on näin jaettu kaikkiin KUUMA-kuntiin erilaisia polkuja kulkien. Jaetusta matkastamme kuuluu iso kiitos myös Annelle, Reijalle, Sallalle ja Harrille!

Ja matka jatkuu!

Tuon syksyisen kiitoratamme päätteeksi nimesin tämän kevään 2015 "sulattelun" kevääksi. Auringon lisääntyvä valo ja lämpö tuokoot KOULU-Coachingin polulle tilaa ja avoimia tien haaroja, joissa voimme pysähtyä tarkastelemaan jo otettuja askelia. Coaching kannustaa aika ajoin myös pysähtymään ja havaitsemaan käsillä olevan hetken aistien, mitä juuri tällä hetkellä tarvitsen oppaakseni työni kehittämiseen tai innostukseni herättelemiseen? 

Mielenkiintoisia oppaita, linkkejä ja kirjoitettuja ideoita on ilmestynyt viime aikoina useilta alamme kotimaisilta asiantuntijoilta. Seuraavaa matkakertomusta odotellessa suosittelen lämpimästi tutustumaan kirjaan, jonka sisältö vastaa loistavasti KOULU-Coachingin ydinajatuksiin. "Positiivisen psykologian voima" -teoksessa valotetaan alan suomalaista tutkimusta. Se, minkä vanha kansa on tiennyt jo kauan, on nykyään tieteen todeksi osoittamaa: positiivisilla tunnetiloilla on kiistaton yhteys mm. laajempaan hyvinvointiin, onnistumiseen ja saavuttamiseen, muistamiseen ja oppimiseen.

Edellä mainittua kirjan toimittajaa lainatakseni: KUKOISTAVIA LUKUHETKIÄ!

Talviajatuksin, Anuliisa

PS. KOULU-Coaching löytyy myös Facebookista, käy tutustumassa!

https://www.facebook.com/koulucoaching?ref=bookmarks

Kesäsateen ropistessa

Uusii, puhdistaa, raikastaa...
kuten kesäsade tänään. 
Kapula vaihtui kevään kuluessa. Terhi tarttui uusiin haasteisiin ja loi samalla minulle upean tilaisuuden ottaa kiinni tästä kapulasta! Vaihto sujui meiltä kuin pikaviestissä, mutta ilman rikkeitä ja kiihdytys on meneillään... Terhi on tehnyt valtavan pohjatyön KOULU-Coachingin käynnistämisessä ja pilotoinnissa. On ilo jatkaa tätä työtä, josta pari vuotta sitten unelmoin. Lainaus muistiinpanoistani opiskellessani LCF Life Coach -valmentajaksi, aiheena unelmatyö: "Valmennan opehuoneita ja reksejä ryhminä & yksilöinä. Autan heitä lisäämään työhyvinvointia, jaksamista ja energiaa yksin ja yhdessä. Olen kunnassa kouluvalmentajana." Eli unelmia kannattaa olla, antaa niille siivet ja oikeat asiat tapahtuvat oikeilla hetkillä... 

Virkistää, kasvattaa, herättää...
kuten kesäsade tänään.
KOULU-Coaching ohjelma jatkaa päämääriensä mukaisesti: vuorovaikutuksessa, oivalluttaen, vahvuuksissa, suunta eteenpäin, voimaantuen. Tärkeimpänä päämääränä on koko kouluyhteisön hyvinvointi, oppimisen ilo ja onnistumisen riemu - intohimoa unohtamatta!

Tuo sateen jälkeen auringon...
kuten kesäsade tänään.
KOULU-Coaching nostaa esiin kouluyhteisön potentiaalia, tuo näkyväksi ja kuuluvaksi niin voimavaroja kuin vahvuuksiakin. Keskiössä on oppilas, joka kokee ympärillään innostusta, iloa, arvostusta ja läsnäoloa. 

Ja matka jatkuu...
kuten kesäsade yhä tänään.
KOULU-Coachingin matka jatkuu ensi lukuvuoteen ja kohti tulevaisuuden koulua. Innostavaan KOULU -Coach tiimiimme kuuluvat lisäkseni Anne Kärpänen ja Reija Laine. Toteutamme kahden päivän valmennuksia sekä opettajille että rehtoreille. Kohdistamme valmennusta myös räätälöitynä suoraan kouluyhteisöön kahden tunnin paketilla, joita koulut voivat tilata esim. henkilökunnan YT-ajalle. Kutsuja on tullut jo pariin Kuuma -kuntaan. Koulutustiedot päivittyvät elokuun aikana Peda.nettiin http://www.peda.net/veraja/jarvenpaa/tvt/taydennyskoulutustarjotin/kuumacoaching, jonne linkit löytyvät myös tältä sivulta.
Coaching-kulttuurin rakentaminen koulumaailmaan tarvitsee aikaa, tietoisuutta, innostusta ja unelmointia... Jatkamme polkua sopivin askelin, pienikin askel tänään voi johtaa erilaiseen huomiseen. 

Ihanaa kesäsateen ja auringon täyttämää aikaa!
Nautitaan hetkestä satoi tai paistoi. "Hiljaisessa, levollisessa läsnäolossa tässä ja nyt on suurempi muutosvoima kuin kiireisessä touhuamisessa. Olemalla läsnä muutan maailmaa." -Ihminen tavattavissa, Tommy Hellsten

Innostuksen askelin, Anuliisa Lahtinen
KOULU-Coach
valmennusten koordinaattori

Kapula vaihtuu

Aivan uskomattoman hienoa on tavata osaavia ja ennen kaikkea innostuneita, samoista arvoista ja teemoista syttyviä ihmisiä. 

Puhutaan niistä ihmisistä, jotka muiden lannistuessa, väsyessä tai leipääntyessä käyttävät kannustavan puheenvuoron ja johtavat joukkoa. 
Mikä heidän positiivisen asenteensa salaisuus on? 
Onko heillä jokin onnen ja yltiöpositiivisuuden geeni? 
(Tapio Aaltonen ja Heikki Pajunen, 2011)

Tältä on tuntunut tällä KOULU-coachingin alkumatkalla ja vaikka alussa pakkaamiseen ja itse matkan valmisteluun menee usein paljon aikaa niin onneksi Aalto yliopiston Mind -tutkimusryhmä oli mukanamme tuomassa jo alkumatkaan lisää kokeilukulttuurin tuulia ja pääsimme hyvin pian kokeilemaan, kokemaan, katsomaan, kuulemaan ja kysymään.

Kahden vuoden aikana onkin tapahtunut paljon ja aivan viimeisen talven aikana on startattu KOULU-coaching ohjelmamme kaksipäiväiset valmennukset. Niissä on ollut mukana jo 55 henkilöä. Kaikkien matkan varrella kohdattujen henkilöiden kanssa on käyty mielenkiintoisia keskusteluja ja coaching sessioita. Paljon on metsästetty vahvuuksia, edesautettu oivalluksia, tuotu tietoisuuteen ja keskusteluun tärkeitä aiheita, tarkasteltu onnistumisia, kuunneltu itseämme ja opittu toisiltamme.

Päämärä on edelleen lasten ja nuorten kasvaminen ja oppiminen kannustavassa ja vuorovaikutteisessa koulukulttuurissa ja tavoittelememme kannustavaa, vuorovaikutteista ja vahvuuksiin sekä potentiaaleihin nojaavaa toimintakulttuuria.

Tämä opas siirtyy nyt sivuun pääreitiltä ja kapulaa vaihdetaan KOULU-coaching ohjelman kehittämisessä ja toteuttamisessa. 
Jatkossa tiimin muodostavat jo aiemimnkin mukana olleet Anne Kärpänen, Anuliisa Lahtinen ja Reija Laine. 
Näissä coacheissa on sekä business- että lifecoachingin kuin työnohjauksenkin osaamista. 

Hyvää matkaa, vahvuuksien kautta! 

Kannustaen,
Terhi Nissinen

Miten kaikki liittyy yhteen?

”Oppilaat digimaailmassa kuin kalat vedessä, opettajien taidot jääneet jälkeen.”

KUUMA TVT -hankkeen Facebook sivulle jaettiin linkki lainauksissa olevasta aiheesta, joka varmasti mietityttää monia. Tässä muutama matkaoppaan yksinkertaistettu ajatus aiheesta. Ajatukset soljuvat paljon siihen, miten esimerkiksi tieto- ja viestintätekniikka, koulujen muutos, pedagoginen johtaminen ja coaching liittyvät yhteen.

Digitaalisuus ja opetusmenetelmien tarkoituksenmukainen monipuolistaminen muuttaa koulujen ja opetushenkilöstön toimintakulttuuria. Moni muukin asia kouluissa on muutoksessa mutta digitaalisuus haastaa opettajia erityisen näkyvästi.

Jouni Välijärvi korostaa 16.3.2014 Ylen haastattelussa, että vuorovaikutus oppilaisiin on säilytettävä. Oppimisessa kohtaaminen on tärkeää vaikka kohdata voikin sekä livenä että etänä. 

Kuntien taloustilanne voi olla tasapuolisen opettajien täydennyskoulutuksen yksi haaste ja siksi perinteistä kouluttautumaan lähtemistä sietää harkita myös vaikuttavuuden kannalta. Täydennyskoulutusta voidaan toteuttaa erilaisin ja uusin tavoin, kuten KUUMA TVT hankkeessa kehitetyillä Lähikoulutus tai Kotisohva -konsepteilla.

Lähikoulutusmallissa kaupungin tai kunnan omista opettajista on nostettu joukko pedagogisia TVT –agentteja, jotka rantautuvat kulloinkin koulutus pyytäneisiin kouluihin opastamaan ja ohjaamaan opettajia uuden teknologian käytössä ja uusien pedagogisten mallin kokeilussa. Mukana on koko työyhteisö, myös oppilaat. Lähikoulutusmallissa ei edistetä pelkästään opettajien TVT-taitoja vaan myös koko työyhteisön vuorovaikutusta ja toisilta oppimista. Tätä tukemaan kun vielä valjastetaan oman koulun oppilasagentit, jotka vinkkaavat ja opastavat oman yhteisönsä aikuisia tieto- ja vuorovaikutustekniikkaan liittyvissä asioissa, niin yhteisössä toivottavasti huomataan koko työyhteisön yhteisen oppimisprosessin monia uusia arvoja.

Huomionarvoista on, että lähikoulutusmallissa kouluille ei synny sijaiskuluja kouluttautumisen poissaoloista. Pedagogiset agentit tekevät työtään koulupäivien aikana, ottaen palkatonta virkavapaata omasta tehtävästään. Tällä hetkellä näiden agenttien koulutuspalkkiot on kyetty korvaamaan KUUMA-kuntien yhteisestä Osaava-hankkeesta ja parhaillaan näihin kymmeneen kuntaan luodaan paikallisia toimintatapoja ja rakenteita siihen, miten tätä mallia voidaan ja halutaan jatkaa hankeajan (vuoden 2015) jälkeen. 

Oma ajatuspolkunsa on myös se, mitä nämä pedagogiset agentit saavat tällaisesta työstä omaan opettajuuteensa, miten se motivoi heitä ammatillisesti ja miten ne vaikutukset kiertyvät myös työnantajan tavoitteisiin.

Olen lähikoulutusmallin kehittämismatkalla kuullut kielteisiäkin kommentteja, kuten ”Ihan sama, mitä te sanotte, minä teen niin kuin ennenkin.”  ”Ei tästä hyötyä ole, kun ei meillä ne koneet toimi.” ”Lisää stressiä, kun jää osa kirjasta tekemättä, tulee tosi kiire tämän projektin jälkeen.” Usein kuitenkin nämä kommentit ovat yllättäneet aivan huimilla henkilökohtaisilla oppimisprosesseilla ja ennen kaikkea asenteen muutoksella.

Paljon on kuulunut aidosti iloisia ja omasta oppimisesta hämmästyneitäkin palautteita.

·     ” Mielenkiintoni tvt:n käyttöön opetuksessa lisääntyi hurjasti. Olen varma, että hyödyin koulutuksesta ja pystyn hyödyntämään sitä.”

·      ” Myös asenteeni muuttuivat teknologiaa kohtaan. Hankin itselleni ikioman laitteen.” 

        ” Kiinnostuin ja innostuin. Hienoa saada tukea koululle. Muuten ei ehkä oisi tulut tehtyä. Opin paljon ja innostuin lisää itsekin. Kiitos!”

    ”Opettajatiimimme oli innostunut ja tehokas. Opimme ja opetimme toisillemme, jaoimme tietoa ja ideoita.  Oppilasryhmän kanssa työskentely oli yhteishenkeä kohottavaa ja innostunutta. Oppilaat suunnittelivat, keskustelivat, väittelivät ja ratkaisivat yhdessä ongelmia. Yhdessä nautimme valmiista tuotoksesta ja olimme ylpeitä itsestämme! Oma taitoni ja rohkeuteni käyttää tieto-ja viestintätekniikkaa oppimisen välineenä on kasvanut!”

Lähikoulutusmallissa on vielä parasteltavaa mutta aivan hurjasti potentiaalia! Toivottavasti monet sivistysjohtajat ja opetuspäälliköt perehtyvät lähikoulutusmallin vaikuttavuuteen ja harkitsevat täydennyskoulutuksen uudistamista omalla toimialueellaan.

Opettajien täydennyskoulutukseen erityisesti tieto- ja viestintätekniikassa kaivataan systemaattista otetta. Koulutussuunnitelma on tässä suurena apuna rehtoreille. Se auttaa paitsi seuraamaan yksittäisen opettajan ammatillista osaamista sekä kehittymistä ja tekee samalla näkyväksi koko työyhteisön vahvuuksia ja kehittämisen tarpeita. KUUMA-kunnissa suunniteltiin Osaava-hankkeen ensimmäisessä vaiheessa opetushenkilöstön koulutussuunnitelma sekä henkilökohtainen kehittymisohjelma, joiden kautta myös kannustetaan oman osaamisen kehittämiseen.

Olen kuullut monissa eri keskusteluissa näkemyksiä siitä, että jokainen opettaja on velvollinen huolehtimaan oman osaamisensa kehittämisestä, totta. 

Olen kuullut myös näkemyksiä, että työnantaja on velvollinen järjestämään tähän mahdollisuuksia, totta. 

Entäpä jos opettajaa ei yksinkertaisesti kiinnosta tai koulutus ei vastaa omia ammatillisia intressejä? Miten rehtori silloin kannustaa, motivoi vaiko pakottaa oppimaan uutta? Puhutaan pedagogisesta johtamisesta, myös muutosjohtamisesta.

Miten siis innostaa rehtorit ja opettajat? KOULU-coaching ohjelman avulla  nostetaan esiin opetushenkilöstön vahvuudet. Ohjelman avulla rehtoreita, opettajia ja kokonaisia työyhteisöjä luotsataan tunnistamaan oman yhteisön potentiaali ja luodaan tilanteita, joissa vahvistetaan kokemuksia työnhallinnasta myös muuttuvassa maailmassa ja uusilla työvälineillä. Pikalainoja ei ratkaisuksi ole, mutta jos onnistutaan herättämään uteliaisuus, niin luvassa on sitäkin enemmän asioiden tietoista työstämistä, monia hyödyllisiä työkaluja ja vertaisverkostoa. Tällainen voimavara kannattaa hyödyntää juuri nyt esimerkiksi Ops -työssä.

Jälleen kerran on tutkimuksin todistettu, että tuottavuus paranee, kun työntekijät pääsevät itse kokeilemalla kehittämään toimintatapoja. Tampereella hammashoitoa on kehitetty osallistamalla työntekijät. Samaa mallia on kokeiltu myös kotihoidossa ja rakennusvalvonnassa. Miksi sama ei toimisi opetustoimessa ja kouluissa?

Rahalle ja rakenteille on löydyttävä erilaisia ratkaisuja ja siksi juuri asenne on ratkaiseva. 

Miten kohtaamme vaikeita tai epämukavuusalueemme asioita ja käännämme ne yhteiseksi voitoksi. 

Tässä muutamia mietteitä, mielipiteet ovat omiani :)

Terhi Nissinen

Uusia coacheja matkalla

Tänään matkareittimme kulki taasen Järvenpäätalon kautta ja siellä oli koolla idearikas, innostava ja ammattitaitoinen ryhmä rehtoreita ja päiväkodin johtajia KUUMA-kunnista.

Tänään vuorossa oli hyvin pitkälti omatoimimatkan tyyppinen reissu sillä pääteemoinamme olivat tavoitteen määrittely ja sen konkretisointi, coaching prosessin GROW -malli sekä edistymisen ja vastuullisuuden hallinta. Teeman mukaan matkalle osallistuneet vastuutettiin vahvasti päämäärän saavuttamiseksi.

Aluksi teimme pienen katsauksen erilaisiin coachaavan esimiehen aatoksiin ja siihen, mitä ensimmäisen päivän annista oli kenties jo siirtynyt toimintaan. 
"Huikeita idiksiä" oli jo vaikka kuinka ja odotan todella mielenkiinnolla kuulevani niistä myöhemmin.
Mitä mm. Järvenpään Anttilan koulussa onkaan menossa ja miten siellä tehdään yhteistä tulevaisuutta?

Osallistujat saivat myös leikkiä, leegoilla tietenkin. GROW -mallin harjoittelu legopinoja kooten kuin myös coachaava lähestyminen erilaisissa rooleissa laittoi osallistujat todella työstämään omia tavoitteita ja niiden saavuttamisen keinoja.

Iltapäivän puolella tämä matkaopas oli jo niin otettu ryhmän työskentelystä, että hyvin harkiten tiedusteli vireystilaa ja jaksamista vielä yhden uuden toimintamallin harjoitteluksi. Sisukkuutta, ei vaan, innostuneisuutta ja oman osaamisen kehittämisen halua löytyi niin paljon, että Lootuskukka -harjoitus saatii upeasti alulle ja toivottavasti hyödynnettäväksi myös monissa työyhteisöissä.

Hienoin idiksin, vahventunein verkostoin ja vahvuuksia korostaen - hyvää jatkomatkaa!

Coachaavat esimiehet

Taas oli viestintä onnistunut (Kiitos kuntakoordinaattoreillemme!) ja Järvenpäätalolle kerääntyi tiistaina 25.2. joukko rehtoreita ja päiväkodin johtajia, jotka olivat kiinnostuneita coachaavista työkaluista omassa työssään ja oman yksikkönsä voimavarana.

Taisivat he olla jo ennestään kallellaan kannustavan ja vuorovaikutteisen johtamisen toimintatapoihin sillä tulivat niin avoimin mielin mukaan eri puolilta KUUMA-kuntia. Keskusteluihin ja käytännön harjoituksiin tuli osallistujilta monenlaisia teemoja, näkökulmia, pohdintoja, onnistumisia ja paljon myös naurua.

Mahtava porukka kantoi upeasti omavastuuta päivän hyödyllisyydestä!

Päivän teemoista tuntui vahvasti jääneen heille mieleen mm.

• asenteen valinta 
• vahvuuksien tunnistaminen ja hyödyntäminen
• erilaiset luontaiset tai opitut toimintatavat
• palautteen antaminen ja suora sanoittaminen.

Tämän porukan kanssa jatkamme taas parin viikon päästä, jolloin konkretisoimme kehittymistavoitteita ja ehkäpä luomme kouluille omaa coachaavaa koodia.

Kiitos seurasta!

Valmennuksia tulossa

Viime syksynä 2013 teimme ihan uudenlaisen matkan KUUMA TVT hankkeen osaamisen kehittämisen saralla, kun käynnistimme KOULU-coaching ohjelman valmennukset. 

Tavoitteenamme oli jakaa coachaavaa asennetta, osaamista ja työkaluja niin rehtoreille, opettajille kuin sivistystoimenjohtajille ja opetuspäälliköillekin. Matka alkoi onnistuneesti innostuneessa hengessä. Rehtorien ja päiväkodinjohtajien valmennus toimi myös vertaiscoaching prosessina useille. Tämä porukka ei jättänyt tapaamisia valmennuspäiviin vaan verkostoitui arjen tasolle ja tapaa benchmarkkauksen ja coachingin tiimoinlta taas ensi viikolla. Jatkamme siis matkaa edelleen.

Ilmoittautuminen rehtorien  ja opettajien seuraaviin valmennuksiin on nyt auki.  
Valmennusesitteestä näet yleisellä tasolla, mistä on kysymys ja voit myös vilkaista tämän blogin INFOvideo -sivun. 

Viime syksyn valmennuksista saimme seuraavanlaista palautetta:

Coachaavien rehtorien ja päiväkodinjohtajien palautetta ja pohdintaa valmennuspäivistä.

Sain ekan Couching-pvän jälk. flown, jossa tein nopeasti matskut vaativan erit.opetus eli EMOluokan...

Vaikeinta coachauksen kulta: aktiivinen kuuntelu

Hyvät kokemukset kannustivat pienessä ajassa myös henkilöstön valmentamisen alkaviin keh.keskusteluihin 

(vuoden alusta). - käytössä kolmen viikon aikana (näkyvillä) Työhyvinvoinnin salit- isolla fläpillä opehuoneella - työhyvinvoinnin pyörä pohjaksi tuleviin keh.keskusteluihin - se toimii keskustelun pohjana 

Vaikka materiaali oli suunnattu koulun maailmaan, asiat sai käännettyä päiväkodin puolelle. Tämä menetelmä sopii erittäin hyvin työyhteisön toimintatavaksi. Itselleni jää sitoutuminen ko. menetelmän systemaattiseen käyttöön ja sen vieminen yksikköön. Jo nyt olen prosessoinut tätä ja havainnut keinoja lisätä työntekijöiden osallisuutta tietoisesti.

Aloitan yksikkökokousten pohtimisesta ja kehityskeskustelujen muokkaamisesta siihen suuntaan, etten kerää apinoita vaan sopivasti vastuutan, ilolla!

Coachaavien opettajien palautetta ja pohdintaa valmennuspäivistä.

Hyvä, kiva kurssi arjen keskelle. Opettajia tulisi haastaa enemmän tällaiseen mukaan. 

Kiitokset, erittäin monipuolisesta ja uusia ideoita jakavasta kurssista. Meidän koulussa ainakin kaksi opettajaa ovat jo ilmaisseet kiinnostuksensa coaching-kurssia kohtaan. Toivon, että tapaamme vielä keväällä.

Tämä oli vuosikausiin antoisinta, mitä olen koulutuksissa saanut! Ja kiitokset vielä runsaasta materiaalista.

Hienoa, sillä se auttaa monin tavoin käytännössä. 

Olen erittäin kiinnostunut kuntakohtaisen coaching-ohjelman suunnittelusta ja mallintamisesta.

Ryhmäcoaching on sekä oppilaita että työyhteisöjä kohtaava valmennustapa, joka ei herätä "pelkoa" vaan antaa kaikille vapaan mahdollisuuden tutustua valmennuksellisiin työtapoihin.

Jokaisella coachingiin osallistuvalla tulee olla vapaus ja vastuu valmennuksen onnistumisesta henkilökohtaisella tasolla. Työyhteisön tasolla yksilön on otettava vastuuta myös yhteisestä valmennusprosessista.

Hyvää matkaa on mukava tehdä hienoja valmennuspäiviä ja innostunutta porukkaa odotellessa!

RyhmäFLOW

Ryhmäcoaching voi olla työkalu sitouttamiseen ja FLOWn saavuttamiseen. 

Millaista ryhmäcoaching on?

KOULU-coaching ohjelmassa toteutamme parhaillaan muutamia ryhmäcoaching prosesseja eli tuemme ryhmäksi muodostuneiden henkilöiden tai jo valmiiden tiimien kehittymistä ja haastamme heitä asioiden tarkastelussa sekä tavoitteiden saavuttamisessa. Ryhmäcoaching prosesseissamme on parhaillaan eri tavoin koottuja opettajaryhmiä, koulun johtoryhmiä sekä opiskelijoiden joukosta oppilaskunnan hallituksen jäsenet.

Mikä on oppimisen ja kehittymisen näkökulma ryhmäcoachingissa?

Ryhmäcoaching haastaa yksilön näkemään oman valokeilansa ulkopuolelle, ryhmä haastaa kuuntelemaan ja sanoittamaan esimerkiksi oletuksia ja unelmia. Ryhmässä jokainen on vastuussa omasta kehittymisestään ja jokaisella on aktiivinen rooli, vaikkakin erilainen kuin toisella. Ryhmän jäsenet ja myös ryhmä yksikkönä voimautuu ja sitoutuu yhteen coaching prosessin aikana. Merkittävää tässä prosessissa on ryhmän yhteisen osaamisen johtaminen entistä innovoivampaan ja sitoutuneempaan toimintaan ja helpommin juurrutettaviin käytäntöihin sekä yksilön, ryhmän että organisaation tasolla.

Yrityksissä investointien hyötyä mitataan mm. ROI indikaattorilla (return on investment). Myös coachingin vaikuttavuutta on mitattu tällä indikaattorilla jo vuodesta 2001. The Manchester Review totesi tuolloin, että coachingin hyöty suhteessa sijoitukseen oli 5.7 kertainen. 

Ryhmäcoaching on maailmalla nopeasti levinnyt muoto ja sen hyödyn mittaamista suhteessa yksilöcoachingiin ei ole vielä yhtä paljon paljon tehty. Tämä kiinnostaa meitä KUUMA TVT hankkeen coaching tiimissä ja pyrimme selvittämään toteutuksiemme vaikuttavuutta yhdessä Aalto yliopiston MIND-tutkimusryhmän kanssa.

Nykypäivänä kaikissa yrityksissä ja organisaatiossa kehittämistyötä ja myös päätöksiä tehdään moniammatillisissa ryhmissä ja tiimeissä. Työskentely sellaisessa ryhmässä vaatii yksilöiltä yhteistyötaitoja, taitavaa ja tehokasta vuorovaikutusta (aktiivista kuuntelua ja suoraa sanoittamista) sekä erilaisia neuvottelu- ja vaikuttamistapoja. Ryhmäcoaching prosessi tuo nämä taidot osallistujien tietoisuuteen ja niiden kautta työskennellään prosessin aikana. Näin myös vahvistetaan ja jalostetaan näitä taitoja.

Yhteenvetona ryhmäcoachingin hyödyistä voisi nostaa ainakin seuraavat viisi toteumaa:

1.    Tekee kulttuurimuutoksen helpommaksi.

2.    Vahvistaa juurruttamista.

3.    Tehostaa oppimisprosessia

4.    Luo ja rakentaa sisäistä tietoisuutta ja yksilön kapasiteettia

5.    Enemmän tehoa pienemmillä kustannuksilla

Esittelemme Educassa 2014

Matka jatkuu... 

Seuraava pysäkki on Messukeskuksessa Educa päivillä! 

Valtakunnaliset Educa päivät ovat ovella ja myös me coaching tiimin kanssa olemme menossa mukana.

Puolentoista vuoden aikana on suunniteltu, pilotoitu ja käynnistetty tämä erityisesti sivistystoimiin täsmäsovellettu sisäinen coaching-ohjelma.
Ohjelma on opettajille, esiopettajille, rehtoreille sekä päiväkodinjohtajille ja tietysti oppilaille ja vanhemmille. Toivomme sen ajan myötä leviävän täydennyskoulutuksen lisäksi kenties myös opettajankoulutukseen. Kerromme tuolla Educassa, mitä tämä KOULU-coaching ohjelma tällä hetkellä tarkoittaa, miten sitä kehitetään, miten siihen voi lähteä mukaan ja otamme mieluusti vastaan toiveita ja ehdotuksia.

Educan lisäksi olemme tarjoutuneet tänä keväänä kaikkien KUUMA-kuntien rehtorikokouksiin kertomaan näistä KOULU-coaching ohjelman eri toimintamuodoista. Saimme iloksemme heti kutsun Keravalle, joten keravalaiset rehtorit tavataan 30.1.2014.

Kuvasimme viime viikolla myös pientä info-videota ja julkaisemme sen pian tässä blogissa.

KUUMA TVT hankkeen oma messuosasto 7f38, aivan Tieto-lavan tuntumassa.

Koulu oppimassa

Keskiviikkona 8.1.2014 Ylen A-studio kertoi Kulosaaren yhteiskoulusta, jossa uskonnon opetusta järjestetään lukuvuonna 2013–2014 poikkeuksellisesti. Kulosaaressa eri uskontojen opetus on yhdistetty ja opetus sekä oppiminen kuulostivat tapahtuvan vuorovaikutteisesti. Koulun rehtori Lauri Halla totesi haastattelussa, että koulussa halutaan hyödyntää myös oppilaiden potentiaali ja oppia myös oppilailta. Koko koulu on oppimassa.

Mitä koulu tarkoittaa vuonna 2014?

Koulu on paitsi instituutio ja rakennus, myös monitahoinen sosiaalinen ympäristö oppimiselle. Turvallinen, kannustava ja rohkaiseva ympäristö tuo hehkua ja kiinnostusta molempiin, työhön ja oppimiseen.

Koulu ei enää tarkoita opetushenkilöstölle sitä, että he jakavat tietoa, jotta oppilaat oppivat. Sellainen olisi opetushenkilöstön työn aliarvioimista. Opettaja koulussa on oppimisen ammattilainen mutta osaamista, tietoa ja taitoa löytyy huimasti myös oppilaista.

Rehtorin ja Opettajien asenne omaan työhönsä ja oppimiseen näkyy ympäristölle yhtä selvästi kuin vanhemmankin kiinnostuminen lapsen tai nuoren asioista. Ihailtavaa on, miten opettajat kohtaavat oppilaan, antavat aikaansa, kiinnostuvat oppimisen pohtimisesta ja esim. ryhmien toiminnan tai tukitoimien kehittämisestä. Kunnioitettavia ovat myös isät ja äidit, jotka ovat työpäiviensäkin jälkeen kiinnostuneita lapsensa oppimisesta ei vain oppimistuloksista. On tärkeämpää kysyä, mitä opit tänään kuin se, miten pärjäsit kokeessa.

KOULU-coaching ohjelmassa on menossa useita koulujen coachauksia. Viime viikolla keravalaiset opettajat pohtivat sitä, miten he haluavat tiedollisten tavoitteiden lisäksi saavuttaa oppimaan oppimisen taitoja yhdessä oppilaidensa kanssa ja miten he arvioivat sosiaalisten taitojen kehittymistä. Kuulkaa, siitä tulee vielä hienoa pohdintaa!

Aikuisten innostus, asenne ja luottamus oppimiseen, lapseen ja nuoreen sekä haasteisiin levittää sitä todellista oppimiselle tärkeää energiaa. Siitä energiasta on kaikkien mahdollista ponnistaa ja löytää omia parhaita tapoja toimia. Se energia näkyy silmistä, puheesta ja teoista.

Osaamisen arviointi kouluissa on mielenkiintoista ja tarpeellista mutta joskus vielä turhan yksisuuntaista tai muodoiltaan kankeaa. 
Mitä useammat koulut keskittyvät mittaamisen ja testaamisen sijasta oppimiseen, sitä enemmän tulemme löytämään oppimisen iloa ja onnistumisen riemua.

Millainen energia sinusta näkyy?

Millainen energia työyhteisössänne tai luokassasi/ ryhmissäsi on päällimmäisenä?

Millaista energiaa sinne tarvitaan lisää ja mitä kenties olisi syytä vähentää?

Miten sinä voit tehdä sen eteen?

Coachingin matkaseurue toivottaa kaikille hyvää alkanutta vuotta ja toivoo lukuisia oppimisen paikkoja!

Innostaminen ja palaute

Matkan varrella on viime päivien aikana esiintynyt paljon puhetta koulusta ja osaamisesta. 

Joiltain tahoilta on onneksi kuulunut puhetta myös kannustamisesta tai innostamisesta ja siihen haluan tarttua.  Professori Kirsti Lonka sanoi että ”nykynuoret ovat erittäin aktiivisia, mutta heidän aktiivisuuttaan ei ole onnistuttu kanavoimaan kouluasioihin.” 

Jotkut kasvattajat ajattelevat, että madaltamalla vaatimustasoa tai eriyttämällä tavoitteita alaspäin saadaan lapselle tai nuorelle aikaan onnistumisen elämyksiä. Onko siinä kuitenkin riski, että kasvatamme turhaan alisuoriutuvia nuoria, jotka tuntevat olevansa oikeutettuja helppoihin ratkaisuihin?

Jos mietit hetken asioita, joita itse opit nopeasti, niin huomaat että sellaiset asiat ovat lähes aina sinusta kiinnostavia tai innostavia, eikö? Tämä on niin tuttua peruskauraa opettajille ja kaikille muillekin, että suuresti ihmettelen, miksi sitä hyödynnetään niin vähän?

Helsingin sanomissa 8.12. yhdeksäsluokkalaiset tytöt totetavat, että ”Kyllä pojatkin osaisi, jos niitä kiinnostaisi.” Kyllä nuoret ymmärtävät innostumisen ja kiinnostumisen merkityksen. 

Miksi ei siis tuoda innostumista, kekseliäisyyttä, yritteliäisyyttä ja ryhtymistä kaikkiin kouluihin? Tällaisia kouluja ja koulukulttuureja on Suomessa paljon, mutta kaipaamme laadunvarmistusta tälle osa-alueelle. Ei käy, että innostaminen on kiinni pelkästään ammatikseen opettavan yksilön ominaisuuksista, asenteesta ja henkilökohtaisesta missiosta.

Kyllä meidän täytyy ponnistella kovemmin sen eteen, että onnistumme herättämään oppilaissa oppimista kohtaan edes lievän tunteen, sitä kautta kenties orastavan kiinnostuksen, osallistumisen ja ehkä lopulta myös innostuksen.

Miten?

Tämän omatoimimatkan reitit kulkevat hyvin usein myös urheilutantereiden kautta ja siellä näkyy usein tuo lasten ja nuorten innostuminen ja sitoutuminen. Siellä on olemassa useita esimerkkejä kehittymisestä, onnistumisesta, mestaruudesta ja epäonnistumisesta. Ne esimerkit kumoavat vahvasti sitä oletusta, että esimerkiksi menestyneet huippu-urheilijat olisivat aina erityisen lahjakkaita, sen sijaan he rakastavat lajiaan ja rakastavat harjoittelua. Monet huippu-urheilijat eivät nauti vain menestyksestä vaan myös siitä panoksesta, jonka he ovat kehittymiselleen antaneet. He nauttivat oppimisesta ja sen mukanaan tuomasta onnistumisesta.

Mikä on siis se juju, mikä näkyy selkeästi urheilussa kuten myös mm. musiikin ja muiden taiteiden harrastamisessa? Miten valmentaja tai opettaja siellä valaa innostusta ja motivoi?

Valmentaja antaa vastuuta ja luottaa suojattiinsa. 

LUOTTAMUS ja PALAUTE

Luottamusta osoitetaan monin eri keinoin; ilmein, elein, valinnoin, sanoin ja teoin.

Palaute kertoo siitä, mitä arvostamme, mitä ajattelemme ja mikä on tavoiteltavaa. 

Millaista palautetta haluamme antaa? 

Mihin pyrimme antamallamme palautteella?

Huomionarvoista kaikilla meille kasvattajille, valmentajille ja opettajille on oikean ja vääränlaisen palautteen merkitys. Mikäli lapsia ja nuoria kehutaan ja kannustetaan vain heidän luontaisen älykkyytensä tai kyvykkyytensä kautta, suoritukset tulevat ennen pitkää laskemaan. Jos heitä taas kehutaan osoitetusta panostuksesta ja kannustetaan edelleen harjoitteluun ja kehittymiseen, niin suoritukset tulevat koko ajan nousemaan.

Lasten ja nuorten hyväksi tarkoitettu arvostelu, opetukset ja motivointikeinot lähettävät liian usein ihan vääränlaisia viestejä. Kun on pettynyt lapsen tai nuoren toimintaan, tulee tarkasti miettiä, minkä viestin haluaa antaa. Haluatko osoittaa epäonnistumisen vai kannustaa yrittämään ja harjoittelemaan edelleen? Kaikki haluavat lapsilleen ja oppilailleen parasta, pitää vaan osata haluta sitä oikein keinoin.

Tässä toki on kehitettävää kaikilla saroilla, myös urheilussa, taiteissa, kuten työyhteisöissäkin.

Tämä ajatus johtaa myös koulujen kehittämiseen. Emme me voi kehittää kouluja pelkästään aikuisten mallista käsin, emme edes pysty siihen. Tärkeä ja muutoksen kannalta tehokas keino on ottaa oppilaat mukaan kehittämään innostavaa koulua ja osoittaa heille siinä arvostusta ja luottamusta. On rehtorin ja opettajan osaamisesta ja ammatillisesta itseluottamuksesta paljon kiinni se, kuinka paljon he uskaltavat antaa toiminnan omista ohjistaan oppilaille. Kuinka uskaltaa väistyä ja antaa oppilaiden osallistumiselle, omille ja uusillekin oppimisen keinoille tilaa? 

On kyse  luottamuksesta oppilaiden potentiaaliin.

Eikö tästä samasta asiasta; kasvamisesta, kehittymisestä ja luottamuksesta ole kysymys perheissäkin?

Paras lahja lapsille ja nuorille näin joulun alla on palautteen avulla kasvattaa ja ohjata heidät asenteeseen, joka rakastuttaa haasteisiin, ohjaa kiinnostumaan ja tutkimaan omia epäonnistumisiakin ja löytää nautinto omasta panostuksesta ja oppimisen uteliaisuudesta. 

Lapsilla on oikeus seikkailuihin!

Katsoin sunnuntaina erästä lastenohjelmaa, missä todettiin: 

”Seikkailu odottaa, mene vaan!”

-          Mutta miten pääsen sinne, seikkailuun?

Nyt on palautettava lapsille oppimisen ilo.

Siitä koulussa ja oppimisessa on kysymys – ilosta oppia, ilosta onnistua ja oivaltaa uutta.

Vaikka kaikki eivät voikaan olla mestareita esimerkiksi matematiikassa ja kielissä, niin kaikki voivat olla mahdollisimman hyviä. Ahkeruus on vähintään yhtä tärkeää kuin lahjakkuus. Lisäksi kaikilla ihmisillä on jokin taito, jossa juuri hän on parhaimmillaan. Ei verrattuna muihin vaan omana itsenään. Miten me saamme nämä henkilökohtaiset kukoistukset esille? Minkälaisia kouluja ja tiloja ja minkälaista teknologiaa, pedagogiikkaa me tarvitsemme kukoistuksen ja avoimen kasvun edistämiseen?

Nuoret ovat erilaisia, mutta kaikki voivat oppia ja jokaisella on osaamista ja herkkyyttä, josta voi jalostaa jotain parempaa ja taidokkaampaa.

Oppia voi monella tavalla. Oppilaiden pitäisi paremmin pystyä vaikuttamaan siihen, kuinka he haluavat oppia.

Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 8/2013 Tulevaisuusvaliokunnan Uusi oppiminen -jaoston puheenjohtaja, kansanedustaja Päivi Lipponen

Tulevaisuusvaliokunnan julkaisussa on paljon sitä asennetta, mihin  pyrimme coachaavan koulun toiminnalla.

Toivomme, että kouluissa on rohkeutta ja luovuutta lähteä tällaiseen "seikkailuun" ja ottaa mukaan lapset sekä aikuiset!

KOULU-coaching ohjelmaa kehitettäessä Sipoon Talman koulun opettajat ottivat coachaavan otteen omien oppilaidensa opettamiseen ja ohjaamiseen. Opettajat halusivat nostaa esille vahvuudet ja lasten osaamisen. Syntyi oppilaiden järjestämät Osaamisen messut.

Matkaoppaalla on työsuhde-etuna se, että pääsee silloin tällöin mukaan tällaisiin tapahtumiin ja onneksi sain osallistua näille messuille. Esillä oli hyvin monenlaista osaamista. Esimerkiksi liikuntataitoja, leipomistaitoja, teknologian hyödyntämisen taitoja, graffiittitaidetta, rakentelutaitoa, musiikkia ja oman opiskelutekniikan esittelyä.

Jälkikäteen tehdyssä kyselyssä oppilaat kertoivat että

100 % mielestä messujen järjestäminen oli kivaa.

100 % oppilaita ei ollut koskaan ennen järjestänyt messuja.

Oppilaiden mielestä messuissa oli kivointa oman ständin valmistelu 30%.

Kivaa oli myös se, että sai itse päättää esittämänsä asian 30 %.

Jonkun toisen oppilaan esittämään osaamiseen oli kiva tutustua 20 %.

Myös oman osaamisen pohtiminen oli ollut kivaa (mikä on vahvuuteni) 20%.

100% oppilaista oli keskustellut osaamisestaan ja messujen järjestämisestä myös kotona.

Oppilaita kysyttiin myös, miten he haluaisivat jatkaa oman osaamisensa esittelyä.

11% haluaisi mennä uudelleen Osaamisen messuille.

11% on menossa koulun sisällä muihin luokkiin esittelemään osaamistaan

33% yrittää käyttää osaamistaan hyödyksi omassa oppimisessaan ja

44% aikoo yrittää tehdä omasta oppimisestaan hauskaa käyttämällä hyödyksi omaa vahvuuttaan ja osaamistaan!

”Luota mun vahvuuksiin!” – Lapsen oikeuksien päivänä 20.11.2013.

Lapsissa ja nuorissa on huima voimavaravarasto. Meitä aikuisia pitää rohkaista ja kenties opettaa näkemään ja tukemaan jokaisen lapsen vahvuuksia ja mahdollisuuksia. Tänään Lasten oikeuksien päivänä halutaan nostaa esiin erityisesti vammaisten lasten ja nuorten oikeudet ja se tärkeä seikka, että vammainenkin tai erityistä tukea tarvitseva lapsi on ensisijaisesti lapsi.